Le Petit Chaperon Rouge

Loistavaa sunnuntaita! Viikko blogin kynäilyssä on vierähtänyt ja mulla on ollut varsin hauskaa!

 Kävin tällä viikolla lyhyesti viinibaarissa Le Petit Chaperon Rouge, joka sijaitsee loistavalla paikalla Katajannokalla. Mun koulussa opetellun erinomaisen ranskan avulla ymmärsin sanat pieni ja punainen, mutta Google translatella selvisi paikan nimen tarkoittavan Punahilkkaa. Chaperon on kaiketi sitten se hilkka, joka kaiketi on jonkinlainen hattu tai huppu… Älkää sitten kivittäkö mua tietämättömyydestä.

smartcapture

Täällä saa myös erilaisia isompia ja pienempiä ruokia, joista mä nappasin viinin oheen pienen salamilautasen. Ruoka ei ollut mun pääpointti tänään, joten jäi katsastamatta muu ruokatarjonta, mutta City –lehden helmikuun jutun mukaan paikassa pitäisi saada useamman ruokalajin menuitakin. Back to basics eli viineihin. Seinällä olevalle taululle oli listattu viinejä, joista pyysin kahta erilaista punaista mun välipalan seuraan. Viineistä kerrottiin oma-aloitteisesti ja kattavasti, ja kahdeksi puolikkaaksi mukiksi valikoitui kreikkalaisen Gaian Notios ja ranskalaisen Château Combel La Serren Le Pur Fruit du Causse. Molemmat taisivat olla luomuviinejä, mikä vaikuttaakin olevan monissa viinibaareissa pysyvä teema. Molemmat olivat myös varsin tuoreita viinitaloja syntymäajan ollessa -90 luvulla.

 

 

Tietämätön viinipakana kun oon pitkään ollut, niin oletin ennakkoon tykkääväni enemmän ranskalaisesta putelista. Kreikasta ei mulle tullut mieleen mitään viiniä mitä olisin maistanut. Jos pää ei olisi niin tyhjä, kuin mitä mulla on, niin olisin varmaan voinut historiasta päätellä, että Kreikalla on pitkät perinteet viinin valmistuksessa. Nyt olin kuitenkin yllätyksekseni väärässä (anteeksi, mä oikeasti yritän olla yllättymättä). Kreikkalainen Notios osui tosi hyvin mun salami –platteriin. Tuoksu oli maanläheinen ja sopivasti makea. Maussa oli multaisia juureksia, marjaisuutta ja tosi hyvä tasapaino tanniinien, pehmeän makeuden ja hapokkuuden välillä. Tuo tanniinisuuden ja happokuuden tuoma runko (kyllä, alan käyttää viinislangia enemmän!) erotti Notiosin paremmuudellaan ranskalaisesta kamustaan. Le Pur Fruit du Causse oli mun makuun tai ainakin tuohon tilanteeseen vähän liian mehumainen. Tosin hyvä sellainen omalla tyylillään, mutta sopii ehkä johonkin muuhun käyttöön tai aikaan. Itse asiassa korostan vielä, että mehumainen hyvällä tavalla.

Hintaa tälle setille ei tullut paljoa, eli yhteensä tais olla 16 e.

mde

 

Rypäleistä vielä sana: Notiosissa oli 85 % Agiorgitikoa ja 15 % Syrahia. Toi ensimmäiseksi mainittu on Wine-Searcherin mukaan Kreikan kasvatetuimpia rypäleitä ja siitä saa irti monenlaisia eri viinejä. Syrahista tulee täyteläisiä, mausteisia ja tanniinisia aromeita. Ranskalainen taas oli 100 % Malbecia Cahorsin alueelta, jossa Malbec on yleisin viljelty rypäle. Malbec on tumma ja mehuisa, ja värieron huomaa kuvan laseistakin. Tämä Cahorsin alueen viini on ilmeisesti normaaleja alueen viinejä vähemmän tanniinisempi. Ja hyvä niin, koska aloin luulla sekoittaneeni lasit, kun luin rypäleistä luonnehdintoja (sehän olis kruunannut mun blogin idean).

Tiivistettynä Le Petit Chaperon Rouge on erinomainen paikka mennä pienemmällä tai isommalla orkesterilla, ja sieltä saa hyvään hintaan laadukkaita viinejä sekä hyvä tasoisia sapuskapaloja, jotta myöhemmin mahdollisesti iskevä sivistynyt, mutta pistävä viinirähinä jää volyymiltaan pienemmälle. Pitää joku kerta tarkistaa ruokapuolikin huolellisemmin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *